Uudenkin idean saa lässähtämään vanhoilla tavoilla
”Kiitos Jiri aloitteestasi. Tässä sen käsittely Korson Kyläneuvostossa.”
Sain 4. lokakuuta sähköpostin Korson kyläneuvostolta, jota perustamassa oli viime kuntavaalien alla ainakin persuja, kokoomuslaisia ja demareita. Korson kyläneuvosto ottaa vastaan asukkaiden aloitteita ja ideoita. Sääntöjensä mukaan kyläneuvoston kokouksissa keskustellaan ja päätetään näiden valmistelusta.
Olin siis tosiaan lähettänyt kyläneuvostolle SKP:n Korson osaston aloitteen Korson asematunnelin bussiaikataulunäyttöjen korjaamisesta 13. heinäkuuta. Näytöt olivat olleet ainakin helmikuusta lähtien pois toiminnasta. Vaatimuksesta tai ilman vaatimusta, näytöt laitettiin toimimaan vihdoin ja viimein alkusyksystä.
Lähidemokratian edistäminen Vantaalla ja Korsossa on erityisen tärkeää.
Korson kyläneuvoston vastaus aloitteeseeni oli jotenki hupaisa: ”Korson kyläneuvosto päätti, että asia ei anna [aihetta] toimenpiteisiin.” No joo, ei toki, koska näytöt toimivat taas. Eivät toimineet heinäkuussa. Näyttöjen toimivuuden tarkistamiseen ja päätöksen tekemiseen kyläneuvostolla meni lähes kolme kuukautta.
Samat vanhat kuntapäättäjät, jotka ovat sitoutuneita palveluita ja asuinalueiden vetovoimaa näivettävään leikkauspolitiikkaan, ovat osa sitä ongelmaa, miksi kuntapolitiikka kiinnostaa niin harvoja.
Lähidemokratian edistäminen Vantaalla ja Korsossa on erityisen tärkeää. Helposti voisi ajatella Korson kyläneuvoston olevan juuri sitä lähidemokratiaa. Lähemmällä tarkastelulla selviää, ettei tämä kyläneuvosto nyt kuitenkaan ole kovin demokraattinen tai asukkaille läheinen. Sen kantavina voimina on samoja naamoja, jotka keikkuvat Vantaan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Juuri samat kuntapäättäjät, jotka ovat sitoutuneita palveluita ja asuinalueiden vetovoimaa näivettävään leikkauspolitiikkaan, ovat osa sitä ongelmaa, miksi kuntapolitiikka kiinnostaa niin harvoja.
Käytännössä vaikuttaa siltä, että Korson kyläneuvosto on siis pitkälti nykyisen kaupunginvaltuuston korsolaiset valtuutetut. Onpa 'raikasta'.
Vantaalle tarvitaan kaupunginosavaltuustot, jotka lähtevät asukkaiden omaehtoisesta toiminnasta ja vaikuttamisesta asuinalueensa hyvinvoinnin ja ilmapiirin parantamiseksi. Kaupungin tulee myöntää rahoitusta kaupunginosatoiminnalle ja sen on näkyvä laajalti alueella ja esimerkiksi demokratian keskuksissa - kirjastoissa. Matalan kynnyksen paikallinen vaikuttaminen alkaa siitä, kun asukkaat tunnistavat oman työnsä merkityksen yhteisölle ja ottavat politiikan yksinoikeuden samoilta vanhoilta kuntapäättäjiltä demokratian ja hyvinvoinnin aitoon laajentamiseen.
Mielellään olen sanomassa 'Kaikki valta neuvostoille!' - kunhan neuvostot edustavat todella kansaa.