Puheeni kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä 19.3.

Alla puheeni kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä 19.3.2021 kirjallisessa muodossa.

Hyvät lukijat, oikein hyvää kansainvälistä ilmastolakkopäivää ja Minna Canthin päivää! Ympäristötaistelun terveiset teille kaikille täältä Vantaan Korsosta. Yhden ehdottaman tärkeän ja positiivisen huomion olen havainnut viime aikoina. Yhä useammassa tilanteessa erilaiset toimijat ja järjestöt ovat alkaneet käyttää tästä isoimmasta koko ihmiskuntaa koskevasta ongelmasta käsitettä ympäristökriisi tai ilmastokriisi. Se on tärkeää siksi, koska sanat on valtaa ja käsitteillä luodaan mielikuvia. Kun puhutaan kriisistä eikä ilmastonmuutoksesta, niin jokainen ymmärtää, että kriisistä tulee päästä ulos. Itse pidän tästä ympäristökriisin käsitteestä, koska se niputtaa ytimekkäästi monet ympäristölliset ongelmat eli isoimpina luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja ilmaston lämpenemisen. Kun puhutaan tämän kriisin ratkaisuista, tulee entistä oleellisemmaksi täsmentää ketkä on vastuussa niiden toteuttamisesta. Totta kai me kaikki, mutta konkreettisin näytön paikka on otettava maataloudessa, teollisuudessa, valtioissa ja kunnissa.

Iso epäkohta on se, että asehankinnat ja sotakoneet jätetään ympäristövaikutusten tutkimisen ulkopuolelle.

Maailmanlaajuisesti ja täällä Suomessa iso epäkohta on se, että asehankinnat ja sotakoneet jätetään ympäristövaikutusten tutkimisen ulkopuolelle. Ne on rajattu ilmastosopimusten ulkopuolelle ja täällä meillä uusia hävittäjiä haluavat eduskuntapuolueet eivät ole olleet kiinnostuneita keskustelemaan hävittäjien aiheuttamasta ympäristöhaitasta. Näen, että varsinkin kuntien merkityksen ja mahdollisuuksien korostamiseen on nyt vaalien alla tarvetta. Kunnissa voidaan toimia sekä konkreettisilla valinnoilla että muun muassa tekemällä yhteistyötä muiden kuntien, ympäristöjärjestöjen ja -aktivistien kanssa, vetoamalla muihin kuntiin, kuntalaisiin ja päättäjiin sekä järjestämällä ympäristöteemaisia tilaisuuksia ja kampanjoita. Kuntalaisille oleellista on liikkuminen, joten kunnissa tärkeää on keskittyä myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen parantamiseen. Potentiaaliset toimenpiteet vaihtelevat kunnittain – kaupungeissa ne eivät tietenkään ole samat kuin pienemmissä kunnissa. Kaupungeissa pitkäjänteisintä olisi muuttaa kaavoitusta suosimaan etusijassa julkista ja kevyttä liikennettä sekä maaseudulla turvata julkiset runkovuorot kaupunkiin.

Oleellista on myös pitää peruspalvelut lähellä ihmisiä – sanan mukaisesti lähipalveluina – julkisesti kuntien omana tuotantona, jotta ylimääräistä liikkumistarvetta voidaan vähentää.

Oleellista on myös pitää peruspalvelut lähellä ihmisiä – sanan mukaisesti lähipalveluina – julkisesti kuntien omana tuotantona, jotta ylimääräistä liikkumistarvetta voidaan vähentää. Lisäksi ympäristötietoisessa kunnassa panostetaan uusiutuvaan energiaan ja suositaan energiaa säästäviä ratkaisuja sekä tarvittaessa estetään ympäristölle haitallisten hankkeiden eteneminen. Kuntien toivoisi käyttävän enemmän omaa ääntänsä – ottamalla kantaa valtakunnan politiikkaan. Tällöin myös kuntien keskinäinen yhteistyö ilmaston ja ympäristön eteen olisi tavoitteellisempaa, kun kunnat voisivat yhdessä olla mukana ilmasto- ja ympäristöaktivistien kanssa vaatimalla valtakunnallisesti tehokkaampaa ympäristöpolitiikkaa tietenkin sen lisäksi, että kunnissa on jo itse ryhdytty toimeen omien mahdollisuuksien mukaan.

On aika paljastaa vihreä imperialismi, joka näkyy koko ajan kunnissa suuryritysten toiminnassa.

Lopuksi mainitakseni, tässäkin kohtaa on kuitenkin syytä huomata ja muistaa se, miten yksityinen bisnes ja suurpääoma pyrkii nostamaan ilmaston- ja ympäristönsuojelua omalle agendalleen – puhtaasti voitontavoittelun edistämiseksi. On aika paljastaa tämä vihreä imperialismi, joka näkyy koko ajan kunnissa suuryritysten toiminnassa. Tässä siis muutamia ajatuksia rakenteellisten ekologisten muutosten toteuttamisesta kuntatasolla. Jatketaan taistelua planeetan puolesta!