Porin päätöksenteon avoimuus heikoilla
Porin kaupunki käyttää härskisti tietosuoja-asioita tekosyynä muutoksessa, jonka myötä jatkossa esityslistoissa julkaistaan verkkosivuilla vain julkiset asiakohdat eikä salassa pidettävistä asiakohdista edes otsikkoa tai salassapidon perustetta. Tapaus kuvastaa myös osaltaan kaupungin päätöksenteon avoimuuden puutetta.
Yle Pori uutisoi 28.1.2020, että Porin kaupunki julkaisee jatkossa verkkosivuillaan esityslistoista ja pöytäkirjoista vain julkiset asiakohdat. Perusteluna julkaisukäytännön muutokselle kaupunki käytti tietosuojaa. Ennen muutosta salaisia asiakirjoja oli päässyt asiahallintajärjestelmän kautta näkemään suuri joukko kaupungin työntekijöitä, joilla ei ollut siihen oikeutta.
Kysymys kuitenkin kuuluu, miten julkisilla esityslistoilla ja pöytäkirjoilla sekä kaupungin työntekijöiden pääsyllä salaisten tietojen ääreen on mitään tekemistä keskenään?
Jätin asiakirjapyynnön julkaisukäytännön muutoksen käsittelystä Porin kaupungin kirjaamoon 21.2. Julkisuuslain 14 §:n mukaan ”tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön”. Sain tiedot vasta yli kolme kuukautta asiakirjapyynnön vastaanottamisen jälkeen 29.5. Olen jättänyt kaupungin toiminnasta kantelun oikeuskanslerille.
Miten julkisilla esityslistoilla ja pöytäkirjoilla sekä kaupungin työntekijöiden pääsyllä salaisten tietojen ääreen on mitään tekemistä keskenään?
Myöhässä kaupungilta saamani selvityksen mukaan ”Porin kaupungin toimielintyöskentelyssä on otettu käyttöön erilliset esityslistat julkisille ja salassa pidettäville asioille. Salassa pidettävälle esityslistalle viedään salassa pidettävät päätösehdotukset, joiden otsikot ja salassapidon peruste julkaistaan toimielimen päätösluettelon yhteydessä kaupungin verkkosivuilla.” Oleellinen tieto eli asiakohtien otsikot ja salassapidon perusteet annetaan siis julki vasta käsittelyn jälkeen päätösluettelossa.
Julkaisukäytännön muutoksen asiaa oli selvityksen mukaan käsitelty kaupunginhallituksessa 9.3. ja kaupunginvaltuustossa 27.4. Asiaa on siis käsitelty päättävissä elimissä vasta maalis- ja huhtikuussa, vaikka kaupunki tiedotti julkaisukäytännön muutoksesta jo tammikuussa? Ei ole mitenkään hyvän hallintotavan mukaista, että oleellisesti kaupungin päätöksenteon avoimuuteen ja julkisuuteen sekä tiedonsaannin mahdollisuuksiin vaikuttava muutos tehdään ensin viranhaltijapäätöksellä ja vasta myöhään tämän jälkeen asia on hallituksen ja valtuuston käsittelyssä.
Aiemmin esityslistoissa on mainittu salattuna käsiteltävän asiakohdan otsikko sekä salaamisen peruste. Nyt näin ei toimita.
Ihmisillä tulee olla oikeus nähdä ja tarkastella käsiteltäviä asioita myös ennakkoon esityslistan muodossa. Tämä tulee olla mahdollista ilman, että tietosuojaa loukataan tai kenenkään henkilötietoja paljastetaan. Siihen velvoittaa jo julkisuuslaki.
Porin kaupungin johtamismalli on mätä, informaatiota pimitetään ja kaupunkilaisten palvelujen heikennystä jatketaan yleisestä vastustuksesta huolimatta.
Tietosuojanäkemyksen nostaminen muutoksen perusteluksi vaikuttaa vain tekosyyltä, kun tietosuojaan liittyvät puutteet olisi voitu hoitaa kuntoon vain yksinkertaisemmilla toimilla eikä pyyhkimällä kokonaisia asiakohtia pois yleisesti julkaistavista esityslistoista. Hankala uskoa, etteikö kaupungilla olisi ollut muuta keinoa estää työntekijöitä näkemästä henkilötietoja kuin toimimalla tällä tavoin.
Porin kaupungin johtamismalli on mätä, informaatiota pimitetään ja kaupunkilaisten palvelujen heikennystä jatketaan yleisestä vastustuksesta huolimatta. Tällaista päätöksentekokulttuuria Pori ei kaipaa.