Etsi
  • Jiri Mäntysalo

Politiikka pois arjesta – mutta miten?

En usko, että monikaan poliittisesti aktiivinen toimija on välttynyt sosiaalisessa mediassa tai oikeassa elämässä kommenteilta, joiden mukaan politiikka ei kuulu johonkin kanavaan tai pitäisi välttää tekemästä kaikesta politiikkaa. Harvemmin nämä samat ihmiset ovat niitä, jotka sanovat, miten tämä tehdään.


En väitä, vaan totean, että kaikki elämässä on politiikkaa. Politiikka, joka sanana on peruja antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa", aiheuttaa ymmärrettävästi eri ihmisten mielissä erilaisia mielikuvia. Liian moni elää siinä käsityksessä, että politiikka ja vaikuttaminen kuuluvat vain tiettyjen tahojen hoidettaviksi ja tätä harjoitetaan vain tietyissä saleissa ja tiloissa. Tämä mielikuva ei voisi olla enempää väärässä. Politiikkaa teemme me kaikki omassa elämässämme ja arjessamme; me teemme politiikkaa, kun teemme töitä työpaikalla, kun olemme ostoksilla kaupassa, kun pohdimme omaa ja maailman tulevaisuutta. Arkisia, pieniä ja suuria asioita, huomattavia ja huomaamattomia. Kaikilla teoillamme on vaikutusta johonkin toiseen asiaan.


Liian moni elää siinä käsityksessä, että politiikka ja vaikuttaminen kuuluvat vain tiettyjen tahojen hoidettaviksi.

Ette arvaakaan, montako kertaa olen saanut jossain TikTokissakin kommenttia tyylillä ”politiikka pois TikTokista”. Sinnikäs ihminen kun olen, niin ensimmäiseksi en ryntää myöntämään, että okei, lopetetaan sitten. Ei tosiaankaan, vaan haluan kuulla ja haluan tietää, mikä on se syy, miksi politiikka koetaan haastavana aiheena tai miksi kukakin kokee sen sellaisena, joka ei herätä ajatusta ryhtyä toimimaan. Usein syynä tähän on juurikin se, että politiikkaan koetaan olevan yksinomaan oikeus vain kansanedustajilla ja muilla ”korkeissa” luottamustehtävissä toimivilla. Nyt syyttävä sormi pukuporvareita kohtaan! Pelkkä edustuksellinen demokratia on niin vanha juttu, että syystäkin siitä muodostuu kämäinen kuva politiikasta.





Ihailen sitä intohimoa, miten ihmiset esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ottavat asioihin kantaa ja mobilisoituvat sekä itseään koskevien asioiden tähden että solidaarisuudesta. Onhan toki Suomessakin nähty ja nähdään kansanliikkeitä ja mielenosoituksia, mutta turhan monesti näissä toimivat tahot eivät tunnista toiminnan poliittista luonnetta tai yksittäisistä kokoontumisista ei muodostu aktiivisesti vaikuttavaa voimaa, joka saisi herätettyä laajojen ihmisjoukkojen kiinnostuksen politiikkaan muulloinkin kuin vaalien aikaan.


Politiikka sanana tarvitsee maineenpuhdistuksen eikä tämä onnistu vain sillä, että valtaa pitävät korostavat ”jokaisen vaikutusmahdollisuuksia” tai hallitus pyytää aika ajoin jostain tietystä väestönryhmästä yhden edustajan mukaan palavereihin. Se vaatii osallistavan demokratian laajentamista ja laajan kansalaisyhteiskunnan ottamista mukaan päätöksentekoon. Käytönnön toimeenpiteinä voitaisiin kunnissa muun muassa perustaa kaupunginosavaltuustoja, järjestää julkisia kuulemisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä sekä antaa eri väestönryhmille mahdollisuuden päättää itse niille budjetoidun summan käytöstä. Valtakunnallisesti tarvitaan muun muassa mahdollisuuksia kansalaisjärjestöille esittää ja esitellä aloitteita suoraan eduskunnalle sekä matalan kynnyksen foorumeita, joissa on tilaisuus pitää kansalaispuheenvuoroja.


Politiikka sanana tarvitsee maineenpuhdistuksen ja se vaatii osallistavan demokratian laajentamista.

Demokratian edistäminen vaatii toimintaa, mutta ketkä muut sen voivat tehdä muuta kuin ne, joilta on viety usko vaikuttamiseen. He ovat juuri parhaita asiantuntijoita kertomaan, millä tavoin heille olisi luontevinta vaikuttaa ja ylipäätään, minkä asioiden he kokevat omassa arjessaan olevan väärin. Juuri he aktiiviset arjen tekijät ovat parhaita politikkoja, ja meidän yhdessä on nostettava äänemme kuuluviin.

73 katselukertaa0 kommenttia