Etsi
  • Jiri Mäntysalo

Kuntoliitosten comeback – palveluiden ja vallan keskittämisen aikaa

Vuonna 1990 niitä oli 460, parikymmentä vuotta siitä eteenpäin 342 ja tämän vuoden alussa enää 310. Kuntien lukumäärä on ollut vuosikymmeniä vähenemään päin, vaikka viime vuosina kuntaliitoksia on tapahtunut vain harvoja.


Nyt on tapahtumassa taas valitettavasti käänne. Valitettavasti sen takia, että kuntaliitoksilla on selviä vaikutuksia alueen työpaikkoihin, palveluihin, asukaskehitykseen ja demokratiaan. Uskon siihen, että kääntämällä kehityksen sekä valtakunnanpolitiikassa että kuntatasolla ulos uusliberalismin kierteestä kuntaliitokset voidaan välttää ja kunnat pystyvät tuottamaan ja kehittämään yhdessä asukkaidensa kanssa palveluja ja muita edellytyksiä.


Uskon siihen, että kääntämällä kehityksen sekä valtakunnanpolitiikassa että kuntatasolla ulos uusliberalismin kierteestä kuntaliitokset voidaan välttää.

Tyypilliset perustelut kuntien yhdistymisestä ovat taloudelliset vaikeudet, jotka aiheutuvat usein verotulojen ja muiden kunnan tulojen liian vähäisestä määrästä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toimia paitsi kuntatasolla, niin myös valtakunnanpolitiikassa. Eduskunta päättää vuosittain talousarviosta, jolla kunnille myönnetään valtionosuudet. Viime vuosikymmeninä valtionosuuksien summa ei ole seurannut kuntien kustannusten ja kunnallisten verotuottojen vähenemisen määrää. Siksi kuntien onkin aika ryhtyä vaatimaan reippaita korotuksia valtionosuuksiin, joilla lisätään resursseja etenkin kunnallisten palveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen.


Pelkät valtionosuuksien korotukset eivät auta. Tarvitaan myös kuntien verotuspohjan uudistuksia sekä tietenkin lisää verotuloja ja oman toiminnan tuloja. Miten tämä onnistuu? Merkittävinä valtakunnallisia muutoksina pääomatulot tulee ottaa kunnallisverotuksen piiriin sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen progressiota on tiukennettava. Lisäksi kuntien tulee luopua ympäristölle haitallisten hankkeiden tukemisesta ja kohdistettava yritystukia ensisijassa yksityis- ja pienyrittäjille. Nämä toimet näkyvät positiivisina pitkän tähtäimen vaikutuksina, sillä yksityis- ja pienyrittäjien tukeminen tuo paikkakunnalle lisää elinvoimaa sekä antaa mahdollisuuksia palkata työvoimaa. Tällä tavoin kunnan on myös mahdollista ylläpitää kattavia lähipalveluja, joilla on tärkeä merkitys asukkaille ja heidän paikkakunnalla asumiselle. Kuntien tulee niin ikään edesauttaa omaa tuotantoaan ja estää yksiköiden ja kunnan omistamien yhtiöiden yksityistämissuunnitelmat.


Pääomatulot tulee ottaa kunnallisverotuksen piiriin sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen progressiota on tiukennettava.

Vaikka kehitys näyttää negatiivista monissa kunnissa, ei tilanteeseen ole pyritty silti puuttumaan juuri mitenkään muuten kuin toteamuksilla. Yleisessä keskustelussakin kaupungistumisesta puhutaan ikään kuin se olisi jokin luonnonvoima, joka tapahtuu eikä asiaan pystytä juurikaan vaikuttamaan. Kyseessä on kuitenkin jo vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen tulos, jolla aluepolitiikkaa on ajettu valtakunnallisesti alas, ja jonka myötä työpaikkoja ja palveluja on siirtynyt yhä enemmän kaupunkeihin.


Asioihin on kuitenkin vielä mahdollista vaikuttaa - Tule SKP:n kuntavaaliehdokkaaksi tai mukaan tukiryhmääni!



24 katselukertaa0 kommenttia