Koronan jälkeinen aika ei saa tarkoittaa palvelujen heikennyksiä

Poikkeusoloista palautuvassa yhteiskunnassa tulee nyt pitää huolta siitä, ettei julkisia palveluja tai esimerkiksi oikeutta lähiopetukseen ryhdytä vaarantamaan. Kuntalaisten tarve palveluille ei ole hävinnyt mihinkään koronakriisin aikana.

Kuntaliitto esitti hiljattain perusopetuslakiin muutosta, joka mahdollistaisi poikkeusolojen kaltaisen etäopetuksen myös tulevaisuudessa. Tällainen ratkaisu ei ottaisi ollenkaan huomioon opetusympäristön merkitystä oppimisen kannalta sekä erilaisten oppijoiden moninaisuutta. Pelkkien säästöjen nimissä opetuksen laatua ei saa vaarantaa.

Pelkkien säästöjen nimissä opetuksen laatua ei saa vaarantaa.

Säästöargumentilla haluttaisiin varmasti siirtää myös julkisia palveluja yhä enemmän verkkoon ja etäyhteyksillä hoidettaviksi. Verkko- ja etäpalvelut ovat kyllä erinomaisia silloin, kun ne ovat vaihtoehtoina fyysisten palvelujen rinnalla, eivätkä pyri korvaamaan niitä.

Skenaarion ongelmana on se, että käytännössä etäyhteyksiin liiaksi tukeutuminen johtaisi palvelujen ja palveluverkoston harventumiseen. Tämä on ensinnäkin eriarvoistavaa varsinkin niiden ihmisten kannalta, jotka eivät voi käyttää etäpalveluja, ja se myös madaltaa kynnystä heikentää palveluja entistään. Lisäksi palvelu fyysisenä on aina erilaista kuin etänä.

Kuntien resurssit pitää olla riittävät.

Kuntien resurssit pitää olla riittävät. Siksi tarvitaan paitsi verotusjärjestelmän muutoksia eli muun muassa pääomiin kohdistuvan verotuksen kiristämistä, niin myös veronkierron torjuntaa sekä konkreettisena esimerkkinä hävittäjähankinnoista luopumista. Tämän lisäksi kuntien valtionosuuksia tulee korottaa ja näin helpottaa palveluiden järjestämistä.