Jiri Mäntysalo
Hoidontarve ei katso kansallisuutta

Erääseen aluevaalien vaalikoneeseen vastatessani törmäsin kysymykseen, pitäisikö paperittomilla olla oikeus myös muuhun kuin kiireelliseen terveydenhuoltoon – esimerkiksi suun terveyden ja kroonisten sairauksien hoitoon sekä rokotuksiin. Vastasin kyllä. Moni kiireetön hoidontarve voi hoitamattomana muuttua nopeastikin kiireelliseksi ja on kaikkien kannalta parasta, että niihin saadaan tilanteessa tarvittavaa hoitoa. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta.
Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville. Kiireetön hoidontarve ei tarkoita, etteikö siitä aiheutuisi ongelmia tai vaiva paranisi itsestään. Siksi paperittomien pääsy myös kiireettömään hoitoon on hyvinvointialueilla turvattava.
Monesti ratkaisevaa kuitenkin on, mikä on terveydenhuollon maksupolitiikka – onko hoitoa tarvitsevalla varaa kustantaa omaa hoitoaan, kun paperittomalla ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttiakaan. Vaikka tällä hetkellä valtio voi hoitaa terveydenhuollon kustannukset, jos paperittomalla ei ole maksukykyä, saattaa tämä vaiheikas prosessi nostaa kynnystä hakeutua hoitoon, kun paperitonta kohdellaan yhteiskunnan taholta jo muutenkin rikollisena.
Suomen turvapaikkaprosessi sekä eri alueiden ja ihmisten turvallisuuden analyysi pettää edelleen todella pahasti. Pakkopalautuksia tehdään edelleen sotia käyviin, turvattomiin maihin.
Paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan yleensä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta tai ilman oleskelulupaa olevaa ihmistä, joka ei ole EU-kansalainen. Monella paperittomaksi joutuvalla tilanne on hyvin vaikea. Taustalla on usein aitoa riskiä, uhkaa ja pelkoa joutua tapetuksi tai muuten rangaistuksi lähtömaassaan, jos sinne joutuisi palaamaan. Suomen turvapaikkaprosessi sekä eri alueiden ja ihmisten turvallisuuden analyysi pettää edelleen todella pahasti. Pakkopalautuksia tehdään edelleen sotia käyviin, turvattomiin maihin.
Terveydenhuollossa ei pidä tuomita tai syrjiä. Terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole oikeutta ilmoittaa paperittomasta potilaasta poliisille tai maahanmuuttoviranomaisille vain siksi, että potilas on paperiton. Siksi myös terveydenhuollon palveluiden päätöksenteossa tulee keskittyä siihen, miten jokaiselle apua ja hoitoa tarvitsevalle tarjotaan palvelua eikä rajata terveydenhuoltoa etuoikeudeksi, jonka piiriin paperittomat eivät kuulu.
SKP:n mielestä perusterveydenhuollon on oltava maksutonta kaikille asukkaille. Tätä punaista lankaa noudattaen maksuttoman perusterveydenhuollon tulee kuuluu myös heille, joilla ei vakituista asuinpaikkaa Suomessa olekaan vaan joutuvat viettämään yönsä esimerkiksi hätämajoituksessa.
SKP:n mielestä perusterveydenhuollon on oltava maksutonta kaikille asukkaille. Tätä punaista lankaa noudattaen maksuttoman perusterveydenhuollon tulee kuuluu myös heille, joilla ei vakituista asuinpaikkaa Suomessa olekaan vaan joutuvat viettämään yönsä esimerkiksi hätämajoituksessa. Vaadimme, että suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän on edistettävä ja ylläpidettävä kaikkien Suomessa asuvien terveyttä.
Erityistason terveydenhoitopalveluja tarvittaessa, tulee niidenkin maksut olla kohtuullisia ja maksujen suhteen on oltava tarjolla matalan kynnyksen neuvontaa ja keskustelua vähävaraisille ja paperittomille.